Vesihuollon turvaaminen torjumalla mikroepäpuhtauksia ja hitaasti hajoavia kemikaaleja

Vedenkäsittelyä on laiminlyöty viime vuosikymmenien aikana, mikä osaltaan on lisännyt veden saastumista ja johtanut puhtaiden vesivarojen ehtymiseen. Aikakaudella, jota leimaa väestönkasvu ja vähenevät vesivarannot, on välttämätöntä puuttua veden saastumiseen ja uudistaa vesihuoltoa.

Vedenkäsittelyllä on keskeinen rooli maailmanlaajuisten vesivarojen ja ympäristön suojelemisessa. Ihmisten on puuttuttava veden ehtymisen juurisyihin, joista yksi on saastuminen.

Dekontaminaatio edellyttää bilateraalista lähestymistapaa; veden käsittelyä ennen sen käyttöä turvallisuuden varmistamiseksi ja jäteveden käsittelyä ennen sen purkamista saastumisen vähentämiseksi vesikierrossa. Tämä vähentää tautien leviämistä, ravintoketjun saastumista ja vesiekosysteemien vahingoittumista.

Ongelmaa pahentavat kuitenkin erilaiset mikroepäpuhtaudet kuten esim. bakteerit, virukset, loiset, lannoitteet, torjunta-aineet, lääkeainejäämät ja hivenmetallit. Mikroepäpuhtaudet ovat monitahoinen haaste, joka vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Usein niiden poistamiseen tarvitaan useita eri käsittelyvaiheita kuten koagulaatiota, flokkausta, selkeytystä, suodatusta, hapetusta, aktiivihiilikäsittelyä ja desinfiointia sekä jäteveden biologista käsittelyä.

Toinen merkittävä huolenaihe ovat hajoamattomat, keinotekoiset kemikaalit kuten PFAS-yhdisteet (per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet), joita usein kutsutaan myös “ikuisiksi kemikaaleiksi”. Nämä monimutkaiset synteettiset aineet, joita käytetään monissa kuluttajatuotteissa pizzalaatikoista ja tarttumattomista ruoanlaittovälineistä palonsammutusvaahtoon, eivät hajoa ja liikkuvat erittäin helposti vedessä. Tämän seurauksena niitä on löydetty maapallon syrjäisimmiltä alueilta, mikä herättää huolta niiden vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön¹.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että altistuminen PFAS-yhdisteille voi aiheuttaa haittavaikutuksia, esimerkiksi niillä on yhteys erilaisiin syöpiin². Nämä kemikaalit saastuttavat vettä ja maaperää uhaten kokonaisia ekosysteemejä³. Niiden käyttöä pyritään säätelemään ja vähentämään maailmanlaajuisesti. Valtiot ovat ryhtyneet toimenpiteisiin huolta aiheuttavien kemikaalien kuten PFAS-yhdisteiden tuotannon lopettamiseksi tai vähentämiseksi.

Yritysten ja valmistajien on mukautettava toimintaansa kehittyvän lainsäädännön ja rajoitusten mukaan sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin prosessin alkupäässä (=upstream)  estääkseen PFAS-yhdisteiden pääsyn vesikiertoon ja maaperään ja prosessin loppupäässä (=downstream) käsitelläkseen vettä ennen purkua ympäristöön. Tällä hetkellä ei pystytä maailmanlaajuisesti arvioimaan PFAS-yhdisteiden poistoa, koska standardoituja analyysimenetelmiä vedessä oleville PFAS-yhdisteille on toistaiseksi olemassa vain noin 50. Granuloidut aktiivihiilet, ioninvaihtohartsit, korkeapaineiset kalvojärjestelmät ja paikan päällä toteutettavat lämpöratkaisut ovat paras tapa vähentää PFAS-yhdisteitä vedestä ja maaperästä.

Prosessin ytimessä: Actiflo® Carb

Actiflo® Carb on korkeakuormitteinen selkeytysprosessi, joka on suunniteltu tehokkaaseen veden käsittelyyn. Prosessi koostuu mikrohiekalla tehostetusta flokkauksesta ja selkeytyksestä. Jauhemainen aktiivihiili adsorboi flokkautumattomia orgaanisia aineita, maku- ja hajuyhdisteitä, torjunta-aineita ja mikroepäpuhtauksia kuten PFAS-yhdisteitä. Actiflo® Carb on suunniteltu käsittelemään tehokkaasti perinteisille selkeytysmenetelmille vastustuskykyisiä epäpuhtauksia, jotta saavutetaan korkea veden laatu.

Veden käsittelyn, kierrätyksen ja turvallisen uudelleenkäytön priorisointi on ratkaisevan tärkeää kestävän tulevaisuuden kannalta. Investoimalla edistykselliseen teknologiaan ja kattavaan vesihuoltostrategiaan voidaan tehokkaasti puuttua veden saastumiseen, hitaasti hajoaviin kemikaaleihin ja veden niukkuuteen. Tämä ennakoiva lähestymistapa ei ainoastaan turvaa arvokkaita vesivarojamme, vaan myös suojelee ihmisten terveyttä ja säilyttää vesiekosysteemien herkän tasapainon tuleville sukupolville.